Elämää neljän kissan kanssa

Kun vuoden alussa muutin yhteen miehekkeen kanssa, mieltäni arvelutti monikin asia. Ensinnäkin tässä asutaan ensimmäistä kertaa elämäni aikana avoliitossa. ja toisekseen asun ensimmäsitä kertaa kotipaikkakuntani ulkopuolella. Mainittakoon että homma on sujunut kiitettävästi kummankin osapuolen mielestä. Mutta tämä osapuoli panikoi hieman muuton alkuvaiheessa homman sujumista.

Panikoinnin kohde oli myös omien kissojen suhtautuminen koko muuttamishommaan yli tunnin matkustamisajan kanssa. Nämä kun eivät lääkäriä (10min) kauemmas ole koskaan matkustaneet kanssani.




Kaikki koolla. Ruoka-aika.

Matka sujui hienosti pienellä maukumisella silloin tällöin. Vanhin kissa taisi ottaa muuttamisen kaikista rennoimmin. Hän se asettui heti kodiksi - liekö dementia jo ettei huomannut ympäristön muuttuneen. Kaksi muuta olivat varuillaan viikkoja. Lisämausteena hommassa oli uusi kaveri- persialainen joka kuorsaa ja röhisee kuin pieni possu. Voin sanoa että nuorin kissani oli pitkään pelokas velipuoltaan kohtaan ja vasta viime kuukaudet ovat sujuneet sulassa sovussa. Kaverukset ovat samana vuonna syntyneet, joten pientä kilpailua on välillä havaittavissa..




Tässä ollaan jo kavereita keskenään.

Minun kannalta neljä kissaa kotona menevät siinä missä kolmekin. Mutta mies ällistelee kissojen vessoista päivässä kertyvää jäte määrää ja samoiten ruuan kulutusta. Mainittakoon että persialainen on lihonnut 200g meidän tullessa taloon.. pientä kisailua siis märkäruuasta ainakin. Raksuja ja vettä kun on aina tarjolla.

Karvaa kissoista lähtee jonkun verran, mutta aiemmin saatoin imuroida asuntoni päivittäin. Nyt isommassa asunnossa ne karvat eivät näyt niin helposti kun tilaa on levittäytyä kaksi kertaa isommalle alueelle. Siivoamisen ja kulujen kasvamisen lisäksi miehekettä ihmetyttää kissojen monipuoliset persoonat. Hänen kissansa on rotutyypillisesti melkoisen flegmaattinen kaveri, joka harvoin haluaa olla sylissä. Omat maatiaiseni taasen häsläävät jaloissa ja komentavat etenkin aamuisin. Ne myöskin vanhinta lukuunottamatta haluavat päästä syliin joka ilta. Mirri ja Viiru ovat miehen uskollisia pelikavereita (makaavat vatsan päällä huristen...)

Täytyy koputtaa puuta että karvaiset lapsukaiset ovat kaikki pysyneet terveinä eli eläinlääkärikuluilta on säästytty. Kaikilla on rokotukset kunnossa, joten tartuntataudeilta meidän pitäisi välttyä. Vanhin kissa tulisi syksyllä käyttää verikokeissa, ihan vain ikänsä puolesta. Haluan varmistua että papalla on kaikki kunnossa. Vanhat kissat kun tulisi 10 ikävuoden jälkeen suositusten mukaan vuosittain käyttää ainakin verikokeessa, josta voidaan selvitellä sisäelimien normaalia toimintaa. Munuaisviat ovat vanhoilla kissoilla yleisiä ja jokainen varmaan tietää ettei kissa näytä sairauttaan ennen kun on jo myöhäistä toimia. Eli muistakaahan pitää kissojen ja muidenkin lemmikkien terveydentilasta huolta.

Jos omakotitaloon joskus pääsee niin viides kissa olisi haaveissa. Exotic olisi miehen valinta kun itse ottaisin löytöeläinkodin kissan (pullero nimeltä Reiska!)  :)




Viiru ja takana Mirri