Kosmetiikka ja äitiys sekä muita havaintoja äitiyden myötä

Vähän ehkä tuli laitettua tuommoinen klikkiotsikko, mutta en keksinyt parempaakaan. Ajattelin tässä postauksessa käsitellä omaa kosmetiikan käyttämistä sen jälkeen kun raskaustesti näytti kahta viivaa. Automaattisesti raskaana oleminen ei vaikuta kosmetiikka käyttäytymiseen enkä tässäkään postauksessa oleta että kaikki toimivat kuten minä.

Itse huomasin raskauduttuani että jätin automaattisesti kaikki rankemmat kemikaalit pois. Tarkoitan kynsilakkoja (samalla jäi asetonit ynnä muut pois), hiusvärejä ja vahvoja happokuorintoja. Ei tuntunut mukavalta käyttää niitä eikä ollut kovin vaikeaa edes olla ilman. Sen sijaan luonnonkosmetiikka alkoi lisääntyä kaapissa. Laveraa ja Benecosia ja kumppaneita tuli käytettyä niin ihonhoidossa kuin värikosmetiikassa. Ja osa jäi pysyvään käyttöön myös jatkossakin.

Myös kotona alkoi pesuaineet vähentyä ja muuttua luonnollisempaan suuntaan. Nykyään käytän Saarentaika siivoussaippuaa lähes kaikkeen siivoamiseen. Mies tuhahtaa aina "siivoussaippua-intoilulleni" jos erehtyy kysymään millä voisi kokeilla pestä moottoripyöräänsä, autotallin pöytää, pihapaviljongin kangasta, kenkiään... ja lista jatkuu loputtomiin. Mun vastaus pysyy aina samana "siivoussaippua".

Myös kierrätys-aspektia tuli mietittyä enemmän. Tykkään zero waste-ajastuksesta tai hyvin tehokkaasta kierrättämisestä. En tiedä kuinka ilahtunut ihminen voi olla kun huomaa että osaan mehutiiviste pulloihin oli tullut pantti! No kyllä ne ennenkin tuli kierrätettyä mutta nyt tuo pantti saattaa saada muitakin ei-niin-innokkaita kierrättäjiää kierrättämään. Olin itse miettinyt jo tovin miksi niihin ei voisi panttia laittaa samalla tavalla kuin limupulloissa on ollut jo ikuisuuden. Kaikki tämmönen edistys lämmittää aina sisäistä ituhippiäni (kaikella mahdollisella rakkaudella ja kunnioituksella sanottuna).

Kierrätyksestä päästään kirpputori-toimintaan. Rakastan. En voi tiivistää tätä yhtään enemmän. Tykkään ostaa kirppareilta vaatteita (alusvaatteissa menee raja) sekä käyttöesineitä. Joskus saattaa saada ihan uuttakin tavaraa aivan pilkkahinnalla. Olen ollut kirppis-ihmisiä aina, tosin viime vuosina se on jäänyt joka viikkoisesta visiitistä lähinnä tarve-käynteihin täsmälistalla varustettuna.

Luonnon ajatteleminen on korostunut. Luonto on paras paikka ja haluaisin pitää sen niin puhtaana kuin mahdollista jälkipolville. Plogging saattaa olla mun uusi harrastus kesällä ja metsissä samoilu vaan tyynnyttää somen valtaamia aivojani kummasti. Kahvikin maistuu niin hyvältä metsän siimeksessä nautittuna vailla kiirettä. 

Olen alkanut harrastamaan viherpeukalointia. Se on mun terapiaa. En tiedä parempaa tapaa nollata aivoja (metsäretkien ohella). Mies nauraa ja tuhisee tällekin. Odotan innolla että lapset innostuvat hoitamaan pihaamme mun seurana (nyt kitkeminen onnistuu, mutta siinä menee kaikki pioneista lähtien joten olen rajoittanut sitä toimintaa). Uuden kasvin kasvattaminen siemenestä on huikeaa seurattavaa. 

Tämmöisiä asioita musta heräsi lasten myötä. Tunnustan että olen yhä tosi kömpelö lasten kanssa ja multa puuttuu tietynlainen mielikuvitus joka heillä on sisään rakennettuna, mutta toisaalta on hauskaa huomata kuinka erilaiset lasten ajatukset on omiin verrattuna. Kuinka erilainen maailma heidän silmissään on. Toivottavasti saan nauttia heidän ajatuksista ja kasvusta maailmassa mahdollisimman pitkään. ♥